Sanna Sunikan sosiaalityön lisensiaattitutkimus, Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos

Tiivistelmä:
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa 15.11.2009 yöpyneiden 107 asunnottoman siirtymiä asunnottomuudesta asuntoväestöön. Tutkimuksessa asunnottomuus ymmärretään prosessina, jossa eri väestöryhmillä on erilaisia reittejä asunnottomuuteen ja sieltä pois. Tämä prosessi käsitetään asunnottomuuspolkuna, joka muodostuu yksilöllisten, yhteisöllisten ja rakenteellisten tekijöiden vuorovaikutuksessa. Tutkimuksessa hyödynnetään polkulähestymistapaa, jonka merkittävin kehittäjä on David Clapham. Liikkuvuutta asunnottomuuden ja asuntoväestön välillä selvitettiin kahden tutkimuskysymyksen avulla: 1) Millaiseen asumiseen Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa 15.11.2009 yöpyneet ovat siirtyneet sosiaalitoimen asiakastietojen perusteella? 2) Millaisiksi asunnottomuuspolut ovat muodostuneet?
Tutkimus ajoittuu rakenteelliseen ja ideologiseen murroskohtaan, jossa asunnottomien asuntolat on korvattu pysyvän asumisen yksiköillä, painopiste on siirtynyt tilapäismajoituksesta vuokrasopimusperusteiseen asumiseen ja portaittaisen asumismallin rinnalle on otettu käyttöön suomalaisista lähtökodista käsin kehitetty asunto ensin -ideologia. Palvelurakenteeseen ovat vaikuttaneet valtakunnallisten pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmien (PAAVO I ja PAAVO II) tulokset.
Tutkimus on kokonaistutkimus yhdestä yöstä. Tutkimusaineisto koostuu Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa 15.11.2009 yöpyneiden henkilöiden sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmän (ATJ) asiakirjoista. Asiakirjoja kerättiin vuoden 2012 loppuun saakka, ja asunnottomuuspolkuja tarkasteltiin reilun kolmen vuoden ajalta. Tämän lisäksi selvitettiin palvelukeskusta edeltänyt asunnottomuus- tai asumismuoto. Ainestoa analysoitiin laadullisen sisällön analyysin keinoin. Aineiston pelkistämiseksi aineistoa myös kvantifioitiin.

Asiakirjoissa merkittävän siirtymän muodostaa tuetun asumisen arvio ja Selvitä-Arvioi-Sijoita (SAS) -prosessin kautta pääseminen jonoon. Asumiseen liittyvinä tuen tarpeina toistuvat päihdeongelma, somaattiset ja psyykkiset sairaudet, käytöshäiriöt sekä heikko taloudellinen tilanne, velkaantuminen ja vaikeudet talouden hallinnassa. Tutkimukseen valikoituneista noin 80 prosenttia siirtyi asuntoväestöön. Pysyvinä asumismuotoina korostuivat vahvan tuen asumisyksiköt, joihin muutti noin puolet asuntoväestöön siirtyneistä. Muita asumismuotoja olivat tukiasuminen solutukiasunnossa tai tukikodissa, palveluasuminen ja asuminen pienasunnossa, joka tavallisimmin oli tuettua. Tavanomaisille asuntomarkkinoille siirtyminen oli harvinaista.
Asiakirjoista konstruoitiin neljä asunnottomuuspolkua: 1) asuntoväestön polku, 2), edestakaisen liikkeen polku 3) asunnottomuuden polku ja 4) kuoleman polku. Asuntoväestön polkuun luokiteltiin asuntoväestöön siirtyneet, jotka tarkastelujakson päättyessä asuivat ensimmäisessä asunnossaan tai vaihtoivat asumisyksikköä tai -muotoa päätymättä välillä asunnottomiksi. Edestakaisen liikkeen polulla asunnottomuus uusiutui, muutamilla toistuvastikin. Asunnottomuuden polkuun koottiin koko tarkastelujakson asunnottomana olleet. Kuoleman polkuun kuuluvat reilun kolmen vuoden aikana menehtyneet henkilöt.
Tutkimus vahvistaa käsitystä asunnottomuudesta vuorovaikutteisena ja dynaamisena prosessina. Asumisen järjestymiseksi ja onnistumiseksi monet ovat tarvinneet etsivää työtä, intensiivistä tukea, joustavia ratkaisuja tai jalkautuvia ja matalan kynnyksen palveluja. Suurin osa tutkimukseen valikoituneista tulee tarvitsemaan näitä palveluja jatkossakin, ja he eivät tule pärjäämään digitaalisten palvelujen ajassa. Vahvaan tukeen perustuvat asumisyksiköt ovat tarjonneet pysyvän kodin monelle pitkään asunnottomana kierrelleelle, joilla on ollut aikaisemmin heikot mahdollisuuden pysyvään, vuokrasopimusperusteiseen asumiseen. Asumisyksiköiden lisäksi tutkimus nostaa esille rohkaisevia esimerkkejä intensiivisen tuen tarjoamisesta hajasijoitetuissa pienasunnoissa. Asunnottomuus uusiutuu jossakin määrin asunnottomille kohdennetuissa asumispalveluissa, mihin tulee kiinnittää huomioita. Uusiutumisen täydellinen poistaminen vaikuttaa kuitenkin tutkimuksen perusteella epätodennäköiseltä.

Siirry sivustolle
Aihe: ,