Johanna Ranta tarkastelee väitöskirjassaan ”Suhteellinen toimijuus huumeita käyttävien matalan kynnyksen palveluissa” sosiaalisten suhteiden rakentumista matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa. Auttamistyön kohtaamisissa on aina läsnä asiakkaiden ja työntekijöiden vuorovaikutuksen lisäksi myös heidän suhteensa muihin yksilöihin ja laajempiin sosiaalisiin suhteisiin. Palvelurakenteet, politiikka ja arvot, ihmissuhteet ja kohtaamisen paikat rakentavat sekä asiakkaiden että työntekijöiden toimijuutta sitä vahvistaen tai heikentäen. Tulokset osoittavat, että joustavat […]
Oskari Ahtola tarkastelee opinnäytetyössään (sosionomi, AMK) ympärivuorokautisesti Helsingin kaupungin tuetusta asumista itsenäisempään asumiseen muuttaneita asiakkaita vuosilta 2013–2018. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa tilastollista tietoa muuttaneista sekä siitä onko asuminen jatkunut muutettaessa itsenäisempään asumiseen. Lopputulema on, että asuminen pienasunnoissa on jatkunut suurimmalla osalla eteenpäin muuttaneista asukkaista, eikä asunnottomuus ole uusiutunut.
Hanna Ranta-Pitkänen tutki opinnäytetyössään entisten pitkäaikaisasunnottomien ja asumispalveluyksikön henkilökunnan vuorovaikutussuhdetta ja Asunto ensin -periaatteen laatusuositusten toteutumista.
Helena Aaltonen haastatteli pro gradu -tutkielmassaan kahdeksaa asunnottomuutta kokenutta naista. Tutkimuskysymyksenä oli miten asunnottomuutta kokeneet naiset hyödyntävät sosiaalista pääomaa etsiessään ratkaisua asunnottomuuteensa, ja sosiaalisen tuen sekä toimijuuden muotoutuminen. Naiset saivat sosiaalisista verkostoista emotionaalista tukea ja instrumentaalista tukea kuten yösijan tai erilaisia hyödykkeitä. Naisilla oli paljon kokemuksia eri sosiaali- ja päihdehoidon palveluista. Naiset olivat pääoosin pettyneitä […]
Ympäristöministeriön teettämässä selvityksessä arvioidaan, miten kolmen asunnottomuusohjelman (PAAVO I, PAAVO II ja AUNE) tavoitteet on saavutettu sekä annetaan suosituksia tuleviin toimenpiteisiin. Asunnottomuusohjelmilla arvioidaan olleen suuri vaikutus asunnottomuuden vähenemiseen Suomessa. Selvityksen mukaan tärkeitä keinoja asunnottomuuden vähentämisessä ovat olleet muun muassa kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukeminen ja asunto ensin -periaatteen soveltaminen. Toisaalta selvityksessä todetaan, että asunnottomuustyö ei ole vielä riittävästi vakiintunut kuntien toimintaan.
Kristiina Alppivuori tutki asunnottomuuden kokeneiden ja asunnottomien (N=34) espoolaisten kokemuksia ja käsityksiä: asunnottomaksi joutumisen taustalla vaikuttaneista tekijöistä ja asunnottomuuden syistä; asunnottomuuden päättävistä tai pysyvämpään asumiseen siirtymisen mahdollistavista tekijöistä; avun ja tuen tarpeista, saannista ja vaikuttavuudesta sekä palveluiden onnistumisesta ja kehittämistarpeista. Lisäksi verrattiin tämän tutkimuksen tuloksia muiden tutkimusten tuloksiin varsin laajasti.
Sosiaalinen raportti Hietaniemenkadun palvelukeskuksen asiakkaista, jotka ovat liian huonokuntoisia selvitäkseen arjesta Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa itsenäisesti.
Asumissosiaalista työtä tekevien tahojen käyttöön suunnatussa oppaassa käsitellään välivuokraukseen liittyvää lainsäädäntöä, asumisen järjestämiseen liittyviä asioita, sekä asumisen tukemista. Riskinhallintakeinoina esitellään huoneistoturvavakuutus, sosiaalinen isännöinti ja tukihenkilövaltakirja.
Selvityksessä tarkastellaan asunnottomuudesta kärsineiden palveluiden käyttöä ja niihin liittyviä väliinputoamistilanteita asunto ensin -politiikkaa noudattavissa asumisyksiköissä eri puolella Suomea.
Saija Pellikka pohtii opinnäytetyössään yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollisuuksia Asunto Ensin periaatetta noudattavan asumispalveluyksikön asiakkaiden näkökulmasta.
Keijo Lehikoinen tutkii gradussaan kahta asunto ensin -periaatteen mukaan toimivaa asunnottomien asumispalveluyksikköä haastattelemalla asukkaita ja vertaa suomalaista asunto ensin -mallia Yhdysvalloissa toteutettuun malliin.
Opinnäytetyössä tutkittiin moniongelmaisille nuorille tarkoitettua asumis- ja kuntoutuspalveluja tarjoavaa Nuorten PAAVO -toimintamallia haastattelemalla asiakkaita ja työntekijöitä.
Riikka Haahtela on tutkinut naisten asiakkuuksien merkityksiä viimesijaisessa auttamis-järjestelmässä, naistyön toimintamuodoissa. Riikka Haahtelan väitöskirja koostuu neljästä vertaisarvioidusta artikkelista ja yhteenvetoluvusta. Tutkimuksessa vastataan kysymykseen, millaisiksi asunnottomien naisten asiakkuudet rakentuivat naistyön eri toimintamuodoissa.
Tutkimuksessa selvitettiin palveluiden kustannuksia kahdessa asunto ensin -periaatteella toimivassa asumispalveluyksikössä ja verrattiin näitä kustannuksia palvelukustannuksiin, joita asukkaat tuottivat asunnottomina ollessaan.