Asunnottoman ja mielenterveyskuntoutujan institutionaaliset kategoriat asiakkuuden ehtoina

Salla Laisin maisterintutkielmassa (sosiaalityö) ”Asunnottoman ja mielenterveyskuntoutujan institutionaaliset kategoriat asiakkuuden ehtoina” tarkastellaan, kuinka psykiatrian ja asumispalveluiden sosiaalityöntekijöiden puhe muovaa asunnottoman ja mielenterveyskuntoutujan institutionaalisia kategorioita, jotka määrittävät asiakkuuden ehtoja. Institutionaaliset kategoriat asettavat asunnottomalle ja mielenterveyskuntoutujalle asiakkuuden ehdot, jolloin kategorisoinnit mahdollistavat poiskäännytyksen.  Lisäksi tarkastellaan asumispalveluiden ja psykiatrian sosiaalityötä asiantuntija-ammattina. Tutkielmassa on kriittisen sosiaalityön näkökulma ja sen aineisto […]


Suhteellinen toimijuus huumeita käyttävien matalan kynnyksen palveluissa

Johanna Ranta tarkastelee väitöskirjassaan ”Suhteellinen toimijuus huumeita käyttävien matalan kynnyksen palveluissa” sosiaalisten suhteiden rakentumista matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa. Auttamistyön kohtaamisissa on aina läsnä asiakkaiden ja työntekijöiden vuorovaikutuksen lisäksi myös heidän suhteensa muihin yksilöihin ja laajempiin sosiaalisiin suhteisiin. Palvelurakenteet, politiikka ja arvot, ihmissuhteet ja kohtaamisen paikat rakentavat sekä asiakkaiden että työntekijöiden toimijuutta sitä vahvistaen tai heikentäen. Tulokset osoittavat, että joustavat […]


Asumisyksikön jälkeen – Vanhan Viertotien asumisyksiköstä pienasuntoihin muuttaneet 2013-2018

Oskari Ahtola tarkastelee opinnäytetyössään (sosionomi, AMK)  ympärivuorokautisesti Helsingin kaupungin tuetusta asumista itsenäisempään asumiseen muuttaneita asiakkaita vuosilta 2013–2018. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa tilastollista tietoa muuttaneista sekä siitä onko asuminen jatkunut muutettaessa itsenäisempään asumiseen. Lopputulema on, että asuminen pienasunnoissa on jatkunut suurimmalla osalla eteenpäin muuttaneista asukkaista, eikä asunnottomuus ole uusiutunut.


Leimattu identiteetti empatian silmin

Hanna Ranta-Pitkänen tutki opinnäytetyössään entisten pitkäaikaisasunnottomien ja asumispalveluyksikön henkilökunnan vuorovaikutussuhdetta ja Asunto ensin -periaatteen laatusuositusten toteutumista.


Asunnottomuutta kokeneiden naisten sosiaaliset verkostot, sosiaalinen tuki ja pääoma

Helena Aaltonen haastatteli pro gradu -tutkielmassaan kahdeksaa asunnottomuutta kokenutta naista. Tutkimuskysymyksenä oli miten asunnottomuutta kokeneet naiset hyödyntävät sosiaalista pääomaa etsiessään ratkaisua asunnottomuuteensa, ja sosiaalisen tuen sekä toimijuuden muotoutuminen. Naiset saivat sosiaalisista verkostoista emotionaalista tukea ja instrumentaalista tukea kuten yösijan tai erilaisia hyödykkeitä. Naisilla oli paljon kokemuksia eri sosiaali- ja päihdehoidon palveluista. Naiset olivat pääoosin pettyneitä […]


Asunnottomuusohjelmien arviointi – ohjelmista asunnottomuustyön vakiinnuttamiseen

Ympäristöministeriön teettämässä selvityksessä arvioidaan, miten kolmen asunnottomuusohjelman (PAAVO I, PAAVO II ja AUNE) tavoitteet on saavutettu sekä annetaan suosituksia tuleviin toimenpiteisiin. Asunnottomuusohjelmilla arvioidaan olleen suuri vaikutus asunnottomuuden vähenemiseen Suomessa. Selvityksen mukaan tärkeitä keinoja asunnottomuuden vähentämisessä ovat olleet muun muassa kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukeminen ja asunto ensin -periaatteen soveltaminen. Toisaalta selvityksessä todetaan, että asunnottomuustyö ei ole vielä riittävästi vakiintunut kuntien toimintaan.


Asunnottomuuden kokeminen, avun saannin ja palvelujen kehittämisen tarve Espoossa

Kristiina Alppivuori tutki asunnottomuuden kokeneiden ja asunnottomien (N=34) espoolaisten kokemuksia ja käsityksiä: asunnottomaksi joutumisen taustalla vaikuttaneista tekijöistä ja asunnottomuuden syistä; asunnottomuuden päättävistä tai pysyvämpään asumiseen siirtymisen mahdollistavista tekijöistä; avun ja tuen tarpeista, saannista ja vaikuttavuudesta sekä palveluiden onnistumisesta ja kehittämistarpeista. Lisäksi verrattiin tämän  tutkimuksen tuloksia muiden tutkimusten tuloksiin varsin laajasti.


Kun palvelut eivät riitä

Sosiaalinen raportti Hietaniemenkadun palvelukeskuksen asiakkaista, jotka ovat liian huonokuntoisia selvitäkseen arjesta Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa itsenäisesti.


Välivuokra-asuttamisen opas

Asumissosiaalista työtä tekevien tahojen käyttöön suunnatussa oppaassa käsitellään välivuokraukseen liittyvää lainsäädäntöä, asumisen järjestämiseen liittyviä asioita, sekä asumisen tukemista. Riskinhallintakeinoina esitellään huoneistoturvavakuutus, sosiaalinen isännöinti ja tukihenkilövaltakirja.


Nuorten PAAVO -toimintamallin kehittäminen

Opinnäytetyössä tutkittiin moniongelmaisille nuorille tarkoitettua asumis- ja kuntoutuspalveluja tarjoavaa Nuorten PAAVO -toimintamallia haastattelemalla asiakkaita ja työntekijöitä.


Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Riikka Haahtela on tutkinut naisten asiakkuuksien merkityksiä viimesijaisessa auttamis-järjestelmässä, naistyön toimintamuodoissa. Riikka Haahtelan väitöskirja koostuu neljästä vertaisarvioidusta artikkelista ja yhteenvetoluvusta. Tutkimuksessa vastataan kysymykseen, millaisiksi asunnottomien naisten asiakkuudet rakentuivat naistyön eri toimintamuodoissa.


Asunto ensin -yksiköiden kustannusvaikuttavuus

Tutkimuksessa selvitettiin palveluiden kustannuksia kahdessa asunto ensin -periaatteella toimivassa asumispalveluyksikössä ja verrattiin näitä kustannuksia palvelukustannuksiin, joita asukkaat tuottivat asunnottomina ollessaan.