NEA naiserityisyys asunnottomuustyössä -hankkeessa koottiin kuusiosainen koulutuspaketti liittyen naisten asunnottomuuden kysymyksiin. Kuunneltavan ja katseltavan koulutuspaketin puhujina ovat NEA-hankkeessa työskennelleet sosiaalialan ammattilaiset sekä oman kokemuksen omaavat hanketyöntekijät. Johdatus naiserityisyyteen -osio on yleiskatsaus naisten asunnottomuuteen. Koulutuspaketin muissa osioissa pureudutaan tarkemmin teemoihin, joihin erityisesti asunnottomien ja asunnottomuusuhan alla elävien naisten kanssa työskenneltäessä tulee kiinnittää huomiota. Jokainen koulutuspaketin osio […]
Kohti kotia ja turvaa -Naiserityisyys asunnottomuustyössä –artikkelikokoelma kokoaa yhteen naiserityisen asunnottomuustyön hyviä käytäntöjä, havaintoja naisten erityisistä tarpeista sekä näkökulmia asumisratkaisujen ja tukitarpeiden kehittämiseen. Artikkelit ovat syntyneet asunnottomuutta kokeneiden naisten kohtaamisista kaduilla, kodeissa, kohtaamispaikoissa, ensi- ja turvakodeissa ja muissa yhteisöissä. Kirjoittajina on kokemusasiantuntijoita, alan ammattilaisia, kehittäjiä ja pitkään naisten asunnottomuutta tutkinut tutkija. Artikkelikokoelman ovat toimittaneet hankkeen […]
Julkaisu Hima ja Strada -hankkeesta. Hankkeessa on järjestetty kävelykierroksia, joissa asunottomuutta kokeneet toimivat oppaina. Oppaat kertovat omasta asunnottomuushistoriastaan kävelykierroksen ympäristössä ja myös laajemmin asunnottomuusilmiöstä.
Helena Aaltonen haastatteli pro gradu -tutkielmassaan kahdeksaa asunnottomuutta kokenutta naista. Tutkimuskysymyksenä oli miten asunnottomuutta kokeneet naiset hyödyntävät sosiaalista pääomaa etsiessään ratkaisua asunnottomuuteensa, ja sosiaalisen tuen sekä toimijuuden muotoutuminen. Naiset saivat sosiaalisista verkostoista emotionaalista tukea ja instrumentaalista tukea kuten yösijan tai erilaisia hyödykkeitä. Naisilla oli paljon kokemuksia eri sosiaali- ja päihdehoidon palveluista. Naiset olivat pääoosin pettyneitä […]
Viisanen haastatteli pro gradu -työssään viittä nuorta, pitkäaikaisasunnottomuutta kokenutta naista. Kodittomuus alkoi naisten kohdalla kasaantuneista vaikeuksista ja johti nopeasti negatiiviseen kierteeseen. Kodin menettäminen lisäsi päihteiden käyttöä, joka hankaloitti elämänhallintaa jo parissa kuukaudessa. Päihteiden käyttö, huono taloudellinen tilanne, väkivallan kokemukset, epäluotettavat ihmissuhteet ja huono psyykkinen sekä fyysinen vointi kietoutuivat yhteen. Tämä aiheutti tehotonta palveluiden käyttöä ja vaikeutti asioimista palvelujärjestelmässä.
Kristiina Alppivuori tutki asunnottomuuden kokeneiden ja asunnottomien (N=34) espoolaisten kokemuksia ja käsityksiä: asunnottomaksi joutumisen taustalla vaikuttaneista tekijöistä ja asunnottomuuden syistä; asunnottomuuden päättävistä tai pysyvämpään asumiseen siirtymisen mahdollistavista tekijöistä; avun ja tuen tarpeista, saannista ja vaikuttavuudesta sekä palveluiden onnistumisesta ja kehittämistarpeista. Lisäksi verrattiin tämän tutkimuksen tuloksia muiden tutkimusten tuloksiin varsin laajasti.
Tutkimuksessa haastatellaan kymmentä asunnottomuutta kokenutta rikosseuraamustaustaista, jotka ovat saaneet vuokra-asunnon tavanomaisesta asuinympäristöstä järjestön kautta. Tutkimuksessa on selvitetty, millaisia identiteettikertomuksia haastateltavat tuottivat ollessaan vielä asunnottomia ja millaisia identiteettikertomuksia saatuaan asunnon.
Marja Katiskon 2016 julkaistu tutkimus maahanmuuttajien asumisesta. Haastateltavina oli kaksitoista 90-luvulla Suomeen muuttanutta maahanmuuttajaa, jotka saivat Y-Säätiöltä asunnon.