Jarkko Partasen opinnäytetyö (Yamk) tarkastelee Kyvyt -hankkeen (ESR) vaikutuksia osallistujien elämäntilanteisiin. Päihdekuntoutujien elämäntilainteisiin vaikuttavia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia ilmiöitä tarkasteltiin perustarpeiden ja psykologisten tarpeiden, itsemääräytymisen, päihderiippuvuuden ja siitä kuntoutumisen sekä haittoja vähentävän päihdetyön, osallisuuden kokemuksen, sosiaalisen kuntoutuksen ja aktiivisen työllisyyspolitiikan toimien kehyksissä. Opinnäytetyö kytkeytyy työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantamiseen sekä sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen ja […] Lue lisää...
Suoja-Pirtti ry on julkaissut 60-vuotisen toimintansa kunniaksi Loppu asunnottomuudelle -juhlajulkaisun. Julkaisu sisältää mm. monipuolisen asiantuntijajoukon puheenvuoroja asunnottomuuden poistamisesta sekä askeleista asunnottomuuden 0-toleranssiin. Julkaisun on toimittanut erityisasiantuntija Peter Fredriksson. Lue lisää...
Lataa raportti tästä Demos Helsingin julkaisema raportti esittelee Asunto ensin -mallin uudesta systeeminäkökulmasta, jonka mukaan asunnottomuus voidaan poistaa kokonaan, jos Asunto ensin nähdään asunnottomuuspolitiikan sijasta laajempana hallintomallina. Raporttia varten haastateltiin useita päätöksentekijöitä, Asunto ensin -asiantuntijoita sekä aiheen parissa työskenteleviä. Lue lisää...
Suomessa oli vuoden 2021 lopussa 3 950 yksinelävää asunnotonta, mikä on 390 vähemmän kuin vuonna 2020. Pitkäaikaisasunnottomia oli 1320, määrä lisääntyi 260:llä. Pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi toisena vuonna peräkkäin. Tiedot perustuvat ARAn kokoamiin tietoihin. Vuoteen 2020 verrattuna yksinelävien asunnottomien määrä väheni Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Kaikista asunnottomista valtaosa on pääkaupunkiseudulla (47%). Asunnottomia oli 103 kunnassa. […] Lue lisää...
Opas on suunnattu asunnottomien nuorten kanssa työskenteleville. Se sopii myös perehdytysmateriaaliksi työntekijöille, joille palvelujärjestelmä, viranomaiset tai muut auttajatahot eivät ole entuudestaan tuttuja. Oppaassa esitellyt haasteet ja ratkaisut ovat syntyneet nuorten asunnottomuustyöpajojen tuloksena. Työpajoihin osallistui yli 40 asunnottomien nuorten kanssa toimivaa kunta-, valtio- ja järjestötoimijaa. Käsiteltäviä haasteita ovat muun muassa akuutti yösijan ja hätämajoituksen tarve, psykiatrisen […] Lue lisää...
Merja Pulliaisen opinnäytetyössä (pro gradu, yhteiskuntapolitiikka) asunnottomuutta lähestytään tarkastelemalla kahden asunnottoman päihdeongelmaisen miehen elämää ja heidän kokemuksiaan asunnottomuudesta Helsingissä. Tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osiossa tarkastelun kohteena olivat miesten asunnottomuuspolut ja niihin vaikuttaneet tekijät. Lisäksi tarkastelun kohteena oli koti ja sen merkitys tutkimukseen osallistuneille henkilöille. Tutkimuksen toisessa osiossa tarkastelun kohteena olivat asunnottomien miesten arkielämät ja […] Lue lisää...
Moniheli ry, Sininauhasäätiö sr ja VVA ry toteuttivat elokuussa 2021 yhteistyössä Suomen Vuokranantajien kanssa kyselyn, jossa selvitettiin yksityisten vuokranantajien vuokralaisvalintaan liittyviä tekijöitä ja yksityisten vuokranantajien suhtautumista ulkomaalaistaustaisiin asunnonhakijoihin Suomessa. Kyselystä selviää, että ulkomaalaistaustaiset asunnonhakijat kokevat syrjintää vuokramarkkinoilla ja usein suomalaistaustaiselle vuokralaiselle asunnon vuokraaminen koetaan helpommaksi. Toisaalta enemmistö yksityisistä vuokranantajista ei kyselyn mukaan syrji vuokralaista sellaisten tekijöiden perusteella, joilla ei […] Lue lisää...
Sanna Koiviston yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma tarkastelee asunnottomien naisten tapaa hahmottaa ja käyttää kaupunkitilaa. Etnografisen menetelmän avulla kerätty aineisto kertoo selviytymisen ja yönsijan löytämisen keskeisyydestä asunnottomien naisten elämässä. Erityistä huomiota kiinnitetään pelon ja turvallisuuden kokemuksiin kaupunkitilassa. ”I know I don’t belong here but I’m just using this space and trying to be invisible”. Experiences of […] Lue lisää...
Moniheli ry, Sininauhasäätiö ja VVA ry kysyivät yksityisiltä vuokranantajilta yhteistyössä Suomen Vuokranantajien kanssa, mitkä tekijät vaikuttavat vuokralaisen valintaan ja miten he suhtautuvat ulkomaalaistaustaisiin asunnon hakijoihin. Kyselyyn vastasi 364 vuokranantajaa. Kyselyn pohjalta toteutetusta raportista käy ilmi, että yksityisillä vuokra-asuntomarkkinoilla ulkomaalaistaustaisten asunnon hakijoiden asemaan vaikutta erityisesti kielitaito, taloudellinen tilanne sekä alkuperä ja kuuluminen etniseen vähemmistöön. Vuokralaisvalintaan vaikuttavat […] Lue lisää...
Y-Säätiön tutkijoiden Riitta Granfeltin ja Saija Turusen tutkimus käsittelee naisten saamaa tukea sekä vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Tarkastelun kohteena ovat myös naisten asumispolkujen eri vaiheet asunnottomuudesta omaan kotiin. Granfeltin ja Turusen tutkimus osoittaa, että naisten asumispolut ovat vaihtelevia ja sisältävät sekä omaehtoisia, epävirallisia ratkaisuja, kuten sukulaisten ja tuttavien luona asustelua, että turvautumista julkisiin asumispalveluihin. Useimmiten omaan kotiin […] Lue lisää...
Housing First Europe Hubin ja Feantsan Asunto ensin -opas perehdyttää mallin periaatteisiin ja hyviin käytäntöihin Euroopan eri maissa. Käsikirja on tarkoitettu asunnottomuustyötä tekeville ja asunnottomuustyöstä kiinnostuneille sidosryhmille, etenkin palveluntarjoajille, tutkijoille ja päättäjille. Käsikirja kuvaa selkeästi Asunto ensin -mallin tehokkaana tapana vaikuttaa etenkin mielenterveyshäiriöistä ja päihderiippuvuuksista kärsivien ihmisten asunnottomuuteen, mutta ottaa huomioon mahdollisimman laajasti eri asunnottomien […] Lue lisää...
Tämä raportti kokoaa yhteen olemassa olevaa tietoa maahan muuttaneiden asunnottomuudesta Suomessa. Moniheli ry kokosi pääkaupunkiseudun asunnottomuustyön, asumisneuvonnan ja kotoutumiskysymysten asiantuntijat julkiselta ja kolmannelta sektorilta pohtimaan maahan muuttaneiden asunnottomuutta 3.6.2021 Katto-talkoisiin, jonka tulokset esitellään raportissa. Maahan muuttaneilla on korkeampi riski päätyä asunnottomaksi. Pääkaupunkiseudulla yksinelävistä asunnottomista n. 30 % ja asunnottomuutta kokevista perheistä n. 50 % on maahanmuuttajataustaisia. […] Lue lisää...
Salla Laisin maisterintutkielmassa (sosiaalityö) ”Asunnottoman ja mielenterveyskuntoutujan institutionaaliset kategoriat asiakkuuden ehtoina” tarkastellaan, kuinka psykiatrian ja asumispalveluiden sosiaalityöntekijöiden puhe muovaa asunnottoman ja mielenterveyskuntoutujan institutionaalisia kategorioita, jotka määrittävät asiakkuuden ehtoja. Institutionaaliset kategoriat asettavat asunnottomalle ja mielenterveyskuntoutujalle asiakkuuden ehdot, jolloin kategorisoinnit mahdollistavat poiskäännytyksen. Lisäksi tarkastellaan asumispalveluiden ja psykiatrian sosiaalityötä asiantuntija-ammattina. Tutkielmassa on kriittisen sosiaalityön näkökulma ja sen aineisto […] Lue lisää...
Riitta Granfeltin ja Saija Turusen tutkimuksessa tarkastellaan työntekijän ja asiakkaan välistä suhdetta ja sen erilaisia merkityksiä naisten asumispolkujen eri vaiheissa. Tutkimuksessa haastateltiin yhdeksää hajautetussa asumisessa asuvaan naista ja kolmea työntekijää. Riittävän tuen saaminen haavoittavassa tilanteessa ja luottamukseen perustuva suhde asiakkaan ja työntekijän välillä ovat aineiston keskeisiä teemoja. Lue lisää...
Essi Vilppolan opinnäytetyö (sosionomi, AMK) tavoitteena oli selvittää, miten nuoret asunnottomat huumeiden käyttäjät kokivat kohtaamisen, yhteisön ja yksinäisyyden Nuoli-hankkeessa. Nuoli on kolmevuotinen nuorille asunnottomille huumeiden käyttäjille suunnattu hanke, päämääränä vähentää nuorten asunnottomuutta ja ohjata nuoria kohti vakaampaa elämäntilannetta. Kahtatoista Nuoli-hankkeen asiakasta haastateltiin tutkimukseen. Tulosten mukaan osallistujat arvostivat kohtaamisia Nuoli-hankkeessa. Se, että työntekijät ottivat aikansa sekä […] Lue lisää...
Teemu Virtasen opinnäytetyössä (sosionomi, AMK) tuotettiin Varhaisen puuttumisen -malli Sininauha Oy:n Ruusulankadun tuettuun asumispalveluyksikköön, joka toimii Asunto ensin -periaatteella. Asumisyksikön henkilökunnan kanssa yhteistyössä luotiin malli, jolla työntekijät pystyvät puuttumaan varhaisessa vaiheessa asukkaiden asumista vaarantaviin toimintoihin. Lue lisää...
Paula Lepikön (sosionomi, AMK, rikosseuraamusala) opinnäytetyössä tarkastellaan vankien asumisolosuhteisiin liittyvien merkintöjen tekemistä eri laitoksissa ja minkä takia vapauttamissuunnitelmasta jää merkitsemättä vangin asuntotilanne. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään rangaistusajan suunnitelmaa ja vapauttamissuunnitelmaa, millainen yhteys asumisella on rikollisuuteen ja siitä irtautumiseen sekä aiempia tutkimuksia. Vapautta valmistelevien virkamiehien näkemys asunnottomuuden määritelmästä on yhteneväinen mutta koska vankiloissa keskustellaan asunnottomuudesta vähän, on […] Lue lisää...
Paula Ristolaisen tuotti opinnäytetyönään (sosionomi, AMK) oppaan Toipumisorientoitunut työote asiakastyössä . Opas sisältää tietoa, ohjeita ja työkaluja toipumisorientaation viitekehyksen mukaisen työotteen käyttämiseen asiakastyössä. Opas on suunniteltu ja tuotettu Vantaan kaupungin asumisen sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen yksikön työntekijöiden käyttöön, mutta se soveltuu myös yleisesti sosiaalialan ammattilaisille ja opiskelijoille. Oppaan sisältö koostuu toipumisorientaation historian ja viitekehyksen esittelystä, […] Lue lisää...
Reetta Kinnusen (sosionomi, AMK) opinnäytetyössä tarkastellaan Turun kaupungin tarjoamia asunnottomien palveluita asiakkaiden näkökulmasta. Tavoitteena on luoda kokonaiskuva siitä, mitä palveluita turkulaiset pitkäaikaisasunnottomat käyttävät ja kuinka palveluita voidaan kehittää vastaamaan paremmin asunnottomien tarpeita. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja toteutettu haastatteluin. Kehittämistarpeena tutkimuksessa ilmeni tarve asuntokannan laajentamiselle vastaamaan paremmin pitkäaikaisasunnottomien esille tuomia tarpeita ja toiveita. Lisäksi esille […] Lue lisää...
Antti Martikaisen opinnäytetyössä (YAMK, Sosiaalialan koulutusohjelma) tarkastellaan asumispalveluyksikön asukkaiden ajatuksia arjen sujumisesta, henkilökunnan roolista tarvittavien palveluiden antajina ja yhteiskunnan järjestämien palveluiden piiriin pääsemisen edesauttajina. Laadullisesti analysoituna aineistona on käytetty seitsemän pääkaupunkiseudulla sijaitsevan asumisyksikön asukkaan havaintoja arjestaan. Opinnäytetyössä avataan asumispalveluyksikön arjen toimintaan vaikuttavia tekijöitä kuten asunto ensin -periaatetta, laatusuosituksia sekä yhteisöllisiä tapahtumia ja työtoimintaa. Keskisiä käsitteitä […] Lue lisää...
Hanna Kalijärven opinnäytetyössä (sosionomi AMK, kesäkuu 2021) tutkittiin Kunta X:n gerontologisen asuttamisen tiimin asiakkaiden kokemuksia asuttamisprosessista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa laadullista tutkimustietoa siitä, millaiseksi asiakkaat ovat kokeneet gerontologisen asuttamisen tiimin kanssa suunnitellun ja toteutetun asuttamisprosessin. Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja sen aineisto kerättiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Haastatteluja oli yhteensä viisi yksilöhaastattelua ja tiedonantajina toimivat henkilöt, […] Lue lisää...
Sini Syrjäläisen opinnäytetyössä (sairaanhoitaja, AMK) tarkastellaan päihteitä käyttävien kokemuksia omasta asunnottomuudestaan. Mitä päihderiippuvaiset kertovat elämänsä aikana kokemastaan asunnottomuudesta ja sen käännekohdista? Tutkimusaineisto koostuu narratiivisista haastatteluista, joihin osallistui 9 päihteitä käyttävää asunnotonta tai asunnottomana ollutta henkilöä. Haastateltavat valikoituivat pääkaupunkiseudulla toimivasta, syrjäytymistä ennaltaehkäisevässä päiväkeskuksesta. Lue lisää...
NEA naiserityisyys asunnottomuustyössä - hankkeen aikana tehtyä materiaalia. Tietoa hankkeesta, naisten asunnottomuudesta ja naiserityisestä asunnottomuustyöstä, koulutuspaketti, kuvauksia hyödyllisistä käytännöistä, opinnäytetöitä, blogeja, videoita ja mediajuttuja. Lue lisää...
Maisa Alanärän opinnäytetyössä (sosionomi, AMK) tarkastellaan kävijöiden kokemuksia Vailla vakinaista asuntoa ry:n (Vva ry) asumisneuvonnasta ja sen toimivuudesta. Lisäksi työssä selvitetään sitä, minkälaisissa ti-lanteissa ja mistä syistä kävijät ohjautuvat Vva ry:n asumisneuvontaan. Kvantitatiivisena aineistona käytettiin Vva ry:ssä vuosien 2018–2020 aikana kerättyjä asumisneuvonnan palautelomakkeita. Kvalitatiivista aineistoa kerättiin haastattelemalla yhteensä viittä Vva ry:n asumisneuvonnassa käynyttä henkilöä. Useat […] Lue lisää...
Pasi Ojalan pro gradu ”Housing Managers as Referrers to Mediation – Conflict Management in a Housing Company with an Internal Mediation Service” tarkastelee isännöitsijöiden roolia asumisyhtiöiden häiriötilanteiden hallinnassa. Tutkitussa kiinteistöyhtiössä isännöitsijöiden rinnalla toimi yhtiön sisäinen sovittelutiimi, jolle isännöitsijä voi ohjata konfliktitapauksia sovitteluun. Asumisyhtiöiden häiriötapaukset tulevat yleensä ensin isännöitsijän pöydälle ja isännöitsijöillä on keskeinen asema konfliktinhallinnassa. […] Lue lisää...
Nuorten asuminen 2020 -kyselytutkimuksessa on selvitetty nuorten asumista ja asemaa asuntomarkkinoilla sekä niihin liittyviä suunnitelmia, asenteita ja ongelmia. Tutkimus on toteutettu Nuorisoasuntoliiton, ympäristöministeriön ja valtion nuorisoneuvoston yhteistyönä. Julkaisuun sisältyy myös kaksi nuorten asumisneuvontaa käsittelevää artikkelia. Lue lisää...
NEA naiserityisyys asunnottomuustyössä -hankkeessa koottiin kuusiosainen koulutuspaketti liittyen naisten asunnottomuuden kysymyksiin. Kuunneltavan ja katseltavan koulutuspaketin puhujina ovat NEA-hankkeessa työskennelleet sosiaalialan ammattilaiset sekä oman kokemuksen omaavat hanketyöntekijät. Johdatus naiserityisyyteen -osio on yleiskatsaus naisten asunnottomuuteen. Koulutuspaketin muissa osioissa pureudutaan tarkemmin teemoihin, joihin erityisesti asunnottomien ja asunnottomuusuhan alla elävien naisten kanssa työskenneltäessä tulee kiinnittää huomiota. Jokainen koulutuspaketin osio […] Lue lisää...
Riikka Riipisen opinnäytetyö (sosionomi, AMK) tarkastelee Helsingissä sijaitsevan Naisten tuvan asiakkaiden kokemuksia päiväkeskuksen toiminnasta ja mikä merkitys vain naisille tarkoitetulla päiväkeskuksella on asiakkaille. Opinnäytetyö on laadullisella menetelmällä tehty tutkimus, jota varten haastateltiin kuutta Naisten tuvan asiakasta. Haastateltavien avun ja tuen tarve riippui asunnottomuuden tyypistä. Katuasunnottomalle tärkein syy tulla päiväkeskukseen oli peseytymismahdollisuus. Asuntolassa asuvalle se oli […] Lue lisää...
Kohti kotia ja turvaa -Naiserityisyys asunnottomuustyössä –artikkelikokoelma kokoaa yhteen naiserityisen asunnottomuustyön hyviä käytäntöjä, havaintoja naisten erityisistä tarpeista sekä näkökulmia asumisratkaisujen ja tukitarpeiden kehittämiseen. Artikkelit ovat syntyneet asunnottomuutta kokeneiden naisten kohtaamisista kaduilla, kodeissa, kohtaamispaikoissa, ensi- ja turvakodeissa ja muissa yhteisöissä. Kirjoittajina on kokemusasiantuntijoita, alan ammattilaisia, kehittäjiä ja pitkään naisten asunnottomuutta tutkinut tutkija. Artikkelikokoelman ovat toimittaneet hankkeen […] Lue lisää...
Julkaisu Hima ja Strada -hankkeesta. Hankkeessa on järjestetty kävelykierroksia, joissa asunottomuutta kokeneet toimivat oppaina. Oppaat kertovat omasta asunnottomuushistoriastaan kävelykierroksen ympäristössä ja myös laajemmin asunnottomuusilmiöstä. Lue lisää...
Vuokra-asukkaiden talousneuvonnan työkalupakki sisältää tietoa, keinoja ja välineitä vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisyyn ja korjaamiseen. Kuvatut mallit ja välineet on testattu Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisy -kokeiluhankkeessa (ASTA) vuosina 2018-2020. Lue lisää...
Johanna Ranta tarkastelee väitöskirjassaan ”Suhteellinen toimijuus huumeita käyttävien matalan kynnyksen palveluissa” sosiaalisten suhteiden rakentumista matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa. Auttamistyön kohtaamisissa on aina läsnä asiakkaiden ja työntekijöiden vuorovaikutuksen lisäksi myös heidän suhteensa muihin yksilöihin ja laajempiin sosiaalisiin suhteisiin. Palvelurakenteet, politiikka ja arvot, ihmissuhteet ja kohtaamisen paikat rakentavat sekä asiakkaiden että työntekijöiden toimijuutta sitä vahvistaen tai heikentäen. Tulokset osoittavat, että joustavat […] Lue lisää...
Päivi Kvistin opinnäytetyössä (sosiaalityö, pro gradu) selvitetään, minkälaisena ilmiönä oululainen asunnottomuus näyttäytyy tällä hetkellä ja miten sitä selitetään. Tutkimuksessa tarkastellaan oululaista asunnottomuutta sekä ilmiönä että sosiaalisena ja julkisena ongelmana sekä sitä, kenen vastuulla ongelman selitetään julkisen keskustelun pohjalta olevan. Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka on toteutettu tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto koostuu henkilöhaastatteluista sekä asunnottomuutta koskevista lehtiartikkeleista. Asunnottomuus […] Lue lisää...
Oskari Ahtola tarkastelee opinnäytetyössään (sosionomi, AMK) ympärivuorokautisesti Helsingin kaupungin tuetusta asumista itsenäisempään asumiseen muuttaneita asiakkaita vuosilta 2013–2018. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa tilastollista tietoa muuttaneista sekä siitä onko asuminen jatkunut muutettaessa itsenäisempään asumiseen. Lopputulema on, että asuminen pienasunnoissa on jatkunut suurimmalla osalla eteenpäin muuttaneista asukkaista, eikä asunnottomuus ole uusiutunut. Lue lisää...
Virpi Kilpeläisen opinnäytetyö (sosionomi AMK) oli osa Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat -Varhainen välittäminen, osallisuus ja asumisen tuki -hankkeen kehittämistyötä. Opinnäytetyö toteutettiin Kuopion osahankkeessa. Opinnäytetyössä tuotettiin tietoa käytännön asunnottomuustyön asiantuntijoiden arjessa havaitsemista monialaisen liikkuvan tuen tarpeista ja laadittiin kehittämissuunnitelma monialaisesta liikkuvasta tuesta asunnottomuuden ennaltaehkäisytyöhön. Opinnäytetyössä todettiin terveydellisten, yksilöllisten ja rakenteellisten tekijöiden aiheuttavan asunnottomuutta tai sen uhkaa. Mielenterveys-, […] Lue lisää...
Jenna Virmelän opinnäytetyössä (sosionomi, AMK) tarkastellaan asunnottomuutta kokeneiden Vertais- ja vapaaehtoistoimintakeskus Vepan kävijöiden kokemuksia köyhyydestä. Aineisto koostuu kuuden asunnottomuutta kokeneen Vepan kävijän haastatteluista. Haastatellut henkilöt elävät todella heikossa yhteiskunnallisessa asemassa suhteellisen köyhyyden näkökulmasta ja kärsivät vakavaa aineellista puutetta asunnosta huolimatta. Haastateltavien oman kokemuksen mukaan koettu asunnottomuus on kasvattanut heitä ihmisinä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimukseen […] Lue lisää...
Ehdotus asunnottomuustyön lähitulevaisuuden painopisteistä. Julkaisu on tehty muutoslaboratoriotyöskentelynä kesän ja syksyn 2019 aikana, ja siihen osallistui noin 30 asunnottomuuden asiantuntijaa. Lue lisää...
Leena Oikarisen opinnäytetyössä (sosionomi AMK) tarkastellaan tuetun asumisen vaikutuksia uusintarikollisuuteen asukkaan näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Kriminaalihuollon tukisäätiön entisiä ja nykyisiä asukkaita. Haastattelujen analyysi tuotti tietoa rikostaustaisten elämästä, desistanssiin vaikuttaneista seikoista ja tuetun asumisen merkityksistä asukkaille. Asunto koettiin tärkeimpänä asiana rikoksettomaan elämään pyrkiessä, seuraavana tulivat läheisten ja työntekijöiden tuki sekä työpaikka. Asunto ja asumisen tuki olivat tärkeitä […] Lue lisää...
Hanna Ranta-Pitkänen tutki opinnäytetyössään entisten pitkäaikaisasunnottomien ja asumispalveluyksikön henkilökunnan vuorovaikutussuhdetta ja Asunto ensin -periaatteen laatusuositusten toteutumista. Lue lisää...
Jenni Rinkisen ja Salla Salomaan opinnäytetyössä (sairaanhoitaja, AMK) selvitetään entisten asunnottomien näkökulmasta, minkälaisia terveyspalveluita asunnottomuuden ehkäisemiseksi tulisi tarjota. Toimeksiantajana toimi Espoon kaupunki ja työ toteutettiin yhdessä Asunnottomuuden kuntastrategiat – varhainen välittäminen, osallisuus ja asumisen tuki AKU-hankkeen kanssa. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden muodossa, yksilö- pari ja ryhmähaastatteluina, haastattelemalla entisiä asunnottomia. Tutkielman tulokset osoittivat, että asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn ei […] Lue lisää...
Helena Aaltonen haastatteli pro gradu -tutkielmassaan kahdeksaa asunnottomuutta kokenutta naista. Tutkimuskysymyksenä oli miten asunnottomuutta kokeneet naiset hyödyntävät sosiaalista pääomaa etsiessään ratkaisua asunnottomuuteensa, ja sosiaalisen tuen sekä toimijuuden muotoutuminen. Naiset saivat sosiaalisista verkostoista emotionaalista tukea ja instrumentaalista tukea kuten yösijan tai erilaisia hyödykkeitä. Naisilla oli paljon kokemuksia eri sosiaali- ja päihdehoidon palveluista. Naiset olivat pääoosin pettyneitä […] Lue lisää...
Ympäristöministeriön teettämässä selvityksessä arvioidaan, miten kolmen asunnottomuusohjelman (PAAVO I, PAAVO II ja AUNE) tavoitteet on saavutettu sekä annetaan suosituksia tuleviin toimenpiteisiin. Asunnottomuusohjelmilla arvioidaan olleen suuri vaikutus asunnottomuuden vähenemiseen Suomessa. Selvityksen mukaan tärkeitä keinoja asunnottomuuden vähentämisessä ovat olleet muun muassa kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukeminen ja asunto ensin -periaatteen soveltaminen. Toisaalta selvityksessä todetaan, että asunnottomuustyö ei ole vielä riittävästi vakiintunut kuntien toimintaan. Lue lisää...
Viisanen haastatteli pro gradu -työssään viittä nuorta, pitkäaikaisasunnottomuutta kokenutta naista. Kodittomuus alkoi naisten kohdalla kasaantuneista vaikeuksista ja johti nopeasti negatiiviseen kierteeseen. Kodin menettäminen lisäsi päihteiden käyttöä, joka hankaloitti elämänhallintaa jo parissa kuukaudessa. Päihteiden käyttö, huono taloudellinen tilanne, väkivallan kokemukset, epäluotettavat ihmissuhteet ja huono psyykkinen sekä fyysinen vointi kietoutuivat yhteen. Tämä aiheutti tehotonta palveluiden käyttöä ja vaikeutti asioimista palvelujärjestelmässä. Lue lisää...
Kristiina Alppivuori tutki asunnottomuuden kokeneiden ja asunnottomien (N=34) espoolaisten kokemuksia ja käsityksiä: asunnottomaksi joutumisen taustalla vaikuttaneista tekijöistä ja asunnottomuuden syistä; asunnottomuuden päättävistä tai pysyvämpään asumiseen siirtymisen mahdollistavista tekijöistä; avun ja tuen tarpeista, saannista ja vaikuttavuudesta sekä palveluiden onnistumisesta ja kehittämistarpeista. Lisäksi verrattiin tämän tutkimuksen tuloksia muiden tutkimusten tuloksiin varsin laajasti. Lue lisää...
Asumisneuvonta on asumisen turvaamiseen tähtäävää monialaista verkostotyötä, joka on kehittynyt ja vakiinnuttanut paikkaansa osana palvelujärjestelmää 2000-luvun aikana. Tämä raportti antaa kokonaiskuvan siitä, miten ja missä laajuudessa asumineuvontaa toteutetaan tällä hetkellä Suomessa. Se myös kartoittaa toiminnasta syntyneitä hyötyjä eri toimijoille ja sitä, miten ne on saavutettu. Lue lisää...