Tilastotietoa asunnottomuudesta

Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus (ARA) on tilastoinut asunnottomuutta Suomessa vuodesta 1987. ARA:n asunnottomuusselvityksessä (suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi) Manner-Suomen kunnilta kerätään tietoja kunnan asunnottomuustilanteesta poikkileikkaushetkellä 15. marraskuuta. Kolmenkymmenen vuoden aikana asunnottomuus Suomessa on laskenut merkittävästi.

On huomattava, että suuri lasku asunnottomuusluvuissa vuonna 2018 johtuu tilastollisista syistä. Tuolloin Helsinki tarkensi tilastointitapaansa.

Suomessa oli vuoden 2021 marraskuussa Suomessa oli vuoden 2021 marraskuussa 3 950 yksinelävää asunnotonta, mikä on 390 vähemmän kuin vuonna 2020.

Pitkäaikaisasunnottomia oli 1320, määrä lisääntyi 260:llä. Pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi toisena vuonna peräkkäin.

Vuoteen 2020 verrattuna yksinelävien asunnottomien määrä väheni Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Kaikista asunnottomista valtaosa on pääkaupunkiseudulla (47%). Asunnottomia oli 103 kunnassa.

Naisten osuus asunnottomista oli 23%. Asunnottomien nuorten, naisten ja maahanmuuttajataustaisten määrät laskivat edellisvuodesta.

Asunnottomista 65% majailee tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Asuntoloissa, majoituslaitoksissa asuu 8% asunnottomista. Ulkona, porrashuoneissa tai ensisuojissa asusti 17% asunnottomista.

Koronapandemian vaikutukset voivat näkyä asunnottomuustilastoissa pidemmällä aikavälillä. Usea kunta mainitsi antamissaan tiedoissa, että päihde- ja mielenterveysongelmat ovat korona-aikana lisääntyneet ja kaikkein haastavimmassa tilanteessa olevien tilanne on entisestään vaikeutunut.

Asunnottomia perheitä ja pariskuntia oli 201.

Asunnottomuus keskittyy suuriin kaupunkeihin

Pääkaupunkiseudulla yksinelävien asunnottomuus vähentyi 329:llä vuodesta 2020. Helsingissä vähennystä oli 325. Espoossa ja Kouvolassa asunnottomuus lisääntyi hieman, mutta muissa suurissa kaupungeissa asunnottomuus väheni.

Pitkäaikaisasunnottomuus vähentyi Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Lahdessa. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Oulussa pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi edellisvuodesta. Porissa se pysyi samana. Suhteellisesti eniten asunnottomia on Helsingissä, jossa on 1 000 asukasta kohden 2,2 asunnotonta. Espoossa suhdeluku on 1,8 ja Turussa 1,9 asunnotonta. Suhteellisesti vähiten asunnottomia on Oulussa, jossa on 0,5 asunnotonta 1 000 asukasta kohden.

Asunnottomuuden eri muodot

Lähes kaksi kolmasosaa (65 %) yksinelävistä asunnottomista majoittuu tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Määrä väheni 200 henkilöllä edellisvuodesta. Ulkona, porraskäytävissä, ensisuojissa majoittui 655 henkilöä.

Asuntoloissa tai majoitusliikkeissä asui 334 asunnotonta. Näiden kahden asunnottomuusmuodon henkilöiden määrä kääntyi nyt laskuun verrattuna kahteen edelliseen vuoteen, joiden aikana määrä nousi yli 1 200 henkilöön. Vuonna 2021 määrä laski 221 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna. Laitosmaisissa yksiköissä asuvien määrä kasvoi nyt toista vuotta peräkkäin, ollen nyt 386 henkilöä. Edellisvuodesta kasvua oli 28 henkilöä.

Asunnottomuus väheni kaikissa ryhmissä

Asunnottomien naisten määrä laski 174:llä vuodesta 2020. Asunnottomia naisia on 891 ja heidän osuutensa asunnottomista on noin 23 %. Naisten asunnottomuus on laskenut jo viitenä vuotena peräkkäin. Asunnottomia miehiä oli 3 057, mikä on 219 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan sekä naisten että miesten pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi 132:lla edellisvuoteen verrattuna.

Vuonna 2021 Suomessa oli 711 nuorta, alle 25-vuotiasta asunnotonta. Nuorten osuus asunnottomista oli 18 %. Nuorten asunnottomuus väheni 143 henkilöllä vuoteen 2020 verrattuna.

Asunnottomia maahanmuuttajia oli 720. Määrä laski 243:lla vuodesta 2020. Myös maahanmuuttajien kohdalla pitkäaikaisasunnottomuus kasvoi 66:lla henkilöllä edellisvuodesta.